Clothing consumption: An interdisciplinary approach to design for environmental improvement

Abstract

Clothing production and consumption have significant negative environmental impacts. This thesis explores whether an interdisciplinary method triangulation that combines studies of  material and behavioural aspects of clothing consumption can give a better understanding of consumers’ clothing consumption practices, and further, if this knowledge can be used to make environmental improvements in the clothing value chain.

Material aspects of clothing consumption were researched through laboratory tests on laundering and clothing properties, and through a method combination called wardrobe studies. The wardrobe studies included all clothing that went out of use from 16 households during a six months period, combined with specific information on behaviour related aspects for each individual garment and its history of use. Additional behavioural aspects were studied through in-depth interviews and three consumer surveys. The topics included consumers’ environmental attitudes and habits, and experiences and opinions of different clothing consumption stages.

Consumers can make environmentally preferable choices in all clothing consumption stages including acquisition, use, maintenance, and disposal, and especially through prolonging the clothing lifespans and reducing the volumes in circulation. All of these phases can potentially be influenced by the design of products such as clothing, washing machines, dryers, but also larger systems, infrastructures, policies and services around them. This thesis is based on eleven papers that address these different stages of consumption.

The papers give empirical data on clothing consumption practices and suggest improvements at different levels, and indicate that different design for sustainable behaviour strategies could be used to decrease the environmental impacts, in addition to other measures. However, future studies should research whether the improvements would change actual consumer behaviour, as well as the magnitude of potential environmental savings.

The clothes that went out of use in the wardrobe study had an average total life of 5.4 years, and had been with the current owner for the past four years. The main reasons for clothing disposal were changes in the garments such as wear and tear and pilling, followed by size and fit issues, taste-related unsuitability, situational reasons such as lack of space, functional shortcomings and fashion or style changes. The importance of the various disposal reasons varied between different consumer groups and therefore selecting design strategies for different user groups could be optimised based on this information, in order to achieve higher environmental advantages.

This study found several benefits of combining various methodological approaches for studying the different aspects of clothing consumption. This was particularly important when studying topics where there are potential differences between what people think, say, and do. This interdisciplinary study contributes within several research fields including clothing, textiles, consumption, environmental and design research. It has given a lot less attention to the role of fashion as driver for clothing consumption than most previous research. Therefore, one contribution to clothing and fashion research is a reminder to take the materiality into account as well as looking into what consumers actually do and whether the concrete clothing items reflect these practices. It also shows how concentrating on the less studied consumption phases can give new information about the other phases.

The combination of various qualitative and quantitative methods proved to be suitable for giving rich data that can be used to drive design research forward. Until now there has been little research on design for sustainable behaviour within clothing design. One of the contributions of this study has therefore been in increasing the knowledge about consumer behaviour and related this to clothing design. Consumer and design research have been rather separated fields despite the fact that both research fields focus on many of the same themes. This study has therefore contributed in adapting a more holistic user-centred design perspective to clothing consumption research.

Even though the focus of this thesis is on the potential that consumers and designers have for reducing environmental impacts, it does not mean that only these two groups should be responsible for implementing such improvements. In the work towards a more sustainable society, authorities and different actors in the value chain also have important roles to play. Implications for various stakeholders are presented, and a special focus should be placed on the role of policy makers. For ensuring a more environmentally sustainable future, additional regulatory instruments and economic incentives should be taken in use and enforced, in addition to voluntary incentives such as information provision, which is discussed here as a change in systems design level. Changes must come in the form of better products and better systems. The thesis points to the importance of changing the focus of clothing design and production from increased sales and volume to aiming at an improved use phase.

Klesforbruk - En tverrfaglig tilnærming til design for miljøforbedring. Klesproduksjon og -forbruk forårsaker betydelige miljøbelastninger. Denne avhandlingen undersøker hvorvidt en tverrfaglig metodetriangulering som kombinerer studier av materielle og atferdsmessige aspekter ved klesforbruk kan gi en bedre forståelse av forbrukernes praksiser. Videre diskuterer den hvorvidt denne kunnskapen kan brukes til å gjøre miljøforbedringer i verdikjeden.

Materielle aspekter ved klesforbruk er undersøkt gjennom laboratorietester for vask og klærs egenskaper, og gjennom en metodekombinasjon kalt garderobestudier. Garderobestudiene tok utgangspunkt i alle klær som 16 husholdninger avhendet i løpet av et halvt år. Informantene ble intervjuet om hvert enkelt plagg og dets brukshistorie, og plaggene ble registrert og analysert i etterkant. Atferdsmessige aspekter som forbrukernes miljøholdninger og vaner, erfaringer og meninger knyttet til de forskjellige stadiene ved klesforbruk, ble undersøkt gjennom dybdeintervjuer og tre forbrukerundersøkelser.

Forbrukerne kan selv gjøre valg som reduserer miljøbelastningen i alle klesforbruksstadier fra anskaffelse, bruk, vedlikehold og til avhending. Viktigst er muligheten forbrukerne har til å forlenge kleslevetiden gjennom reduserte mengder og omsetningshastighet. Videre kan alle stadiene i klesforbruket bli påvirket av design, enten av konkrete produkter som klær, vaskemaskiner, tørketromler, eller av større systemer, infrastrukturer, reguleringer og tjenester. Denne avhandlingen er basert på elleve artikler som tar opp disse ulike bruksfasene.

Artiklene gir empiriske data om forbrukspraksiser og foreslår forbedringer på ulike nivåer, både design for bærekraftig atferd, og andre tiltak som kan brukes for å redusere miljøkonsekvensene av klesforbruk Det bør studeres videre hvorvidt de foreslåtte forbedringene faktisk vil endre forbrukernes adferd, og også omfanget av potensielle miljøbesparelser.

Klærne som gikk ut av bruk i garderobestudien hadde en gjennomsnittlig total levetid på 5,4 år, og hadde vært eid av den siste eieren de siste fire årene. De viktigste årsakene til avhending var endringer i plaggene slik som slitasje og nupping, etterfulgt av problemer med størrelse og passform. Andre grunner til avhending var det og ikke like stilen, noe som var vanlig ved mottak av klær som gaver, situasjonelle årsaker som for eksempel mangel på plass, funksjonelle mangler, og til slutt, endringer i mote eller stil. Rekkefølgen på avhendingsgrunnene varierte mellom forbrukergruppene. Derfor vil også forskjellige designstrategier for økt bærekraft måtte variere for de ulike gruppene av forbrukere. Kunnskapen fra denne avhandlingen kan dermed brukes til å velge de strategiene som gir størst miljøeffekt innenfor hver enkelt forbrukergruppe.

Avhandlingen viser flere fordeler ved å kombinere ulike metodiske tilnærminger for å studere klesforbruk. Dette er spesielt viktig når vi vet at det er potensielt en forskjell mellom hva folk tenker, hva de sier og hva de gjør. Arbeidet bidrar innenfor feltene tekstil, forbruk, miljø- og designforskning. Resultatene fra studien viser en mye mindre vekt på motens rolle som drivkraft for klesforbruk enn de fleste tidligere studier. Et viktig bidrag til kles- og moteforskning er derfor en påminnelse om å ta hensyn til produkters materialitet, samtidig som man ser på hva forbrukerne faktisk gjør. Dette omfatter de klærne de har, bruker og kvitter seg med. Studien viser hvordan det å fokusere på en mindre studert forbruksfase, avhending, kan gi ny informasjon også om de andre fasene av forbruket.

Å kombinere ulike kvalitative og kvantitative metoder har gitt rike data egnet til å drive designforskningen fremover. Inntil nå har det vært lite forskning på design for bærekraftig atferd innen bruk av klær. Det har vært lite utveksling mellom forbruksforskning og designforskning til tross for at de har mange fellestrekk og interesseområder. Denne studien har derfor bidratt med å utvikle et mer helhetlig brukersentrert designperspektiv til forbruksforskningen på klesfeltet.

Selv om denne avhandlingen fokuserer på de mulighetene forbrukere og designere har for å redusere miljøbelastninger fra klesforbruk, betyr det ikke at det bare er disse to gruppene som har ansvaret for at forbedringer blir gjennomført. I arbeidet mot et mer bærekraftig samfunn har også politiske myndigheter og ulike aktører i verdikjeden viktige roller å spille. Avhandlingen viser til implikasjoner for ulike interessenter, og trekker spesielt frem rollen til beslutningstakere som avgjørende. For å sikre en mer miljømessig bærekraftig framtid bør ytterligere regulatoriske virkemidler og økonomiske incentiver tas i bruk og håndheves, i tillegg til frivillige incentiver som opplysningsarbeid. Endringer må både komme i form av bedre produkter og bedre systemer. Avhandlingen peker spesielt på viktigheten av å endre fokuset til klesdesign og -produksjon fra økt salg og volum, til å designe og produsere produkter som er gode i bruksfasen.

Vaatteiden kulutus - Tieteidenvälinen lähestymistapa ympäristömyötäiseen suunnitteluun

Tekstiilien ja vaatteiden valmistus ja kulutus aiheuttavat merkittäviä haittoja ympäristölle. Tämä väitöskirja tutkii voiko tieteidenvälinen menetelmätriangulaatio, joka yhdistää vaatteiden käytön materiaaliset ja käytöstieteelliset puolet, antaa paremman ymmärryksen vaatteiden kulutuskäytännöistä, ja edelleen, voiko tätä tietoa käyttää vähentämään vaatteiden aiheuttamia ympäristöhaittoja arvoketjussa.

Materiaalisia tekijöitä tutkittiin laboratoriokokeissa mittaamalla vaatteisiin ja pyykinpesuun liittyviä ominaisuuksia, sekä metodiyhdistelmällä nimeltään vaatekaappitutkimukset. Vaatekaappitutkimusten perusteena olivat vaatteet, jotka poistettiin käytöstä puolen vuoden aikana 16:sta kotitaloudesta. Yksityiskohtaista tietoa vaatteiden käytöstä, menneisyydestä ja kunnosta rekisteröitiin. Käyttäytymiseen liittyviä näkökulmia tutkittiin lisäksi kolmen kuluttajatutkimuksen ja syvähaastatteluiden kautta. Aiheina olivat kuluttajien asenteet, tottumukset, kokemukset ja mielipiteet liittyen vaatteiden eri kulutusvaiheisiin sekä ympäristöasioihin.

Kuluttajat voivat tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja kaikissa vaatteiden kulutusvaiheissa, mukaanlukien hankinta, käyttö, huolto ja käytöstä poisto, sekä erityisesti pidentämällä vaatteiden käyttöaikaa ja vähentämällä vaatemääriä. Kaikkiin näihin vaiheisiin voidaan vaikuttaa suunnittelulla, mukaanlukien vaatteiden, pesukoneiden ja muiden vaatteisiin liittyvien tuotteiden muotoilu, mutta myös suurempien yhteiskuntajärjestelmien, infrastruktuurin, toimintamallien ja tuotteisiin liittyvien palveluiden suunnittelulla.

Tämä väitöskirja perustuu yhteentoista tutkimusartikkeliin, joiden aiheet jakautuvat vaatteiden käytön eri vaiheisiin. Artikkelit perustuvat empiiriseen aineistoon vaatteiden kulutuskäytännöistä ja ehdottavat parannuksia eri tasoilla. Tulokset osoittavat, että erilaiset suunnittelustrategiat joiden pyrkimyksenä on muuttaa kuluttajien käyttäytymistä ympäristömyötäisempään suuntaan, voitaisiin soveltaa vähentämään ympäristövaikutuksia muiden toimenpiteiden lisäksi. Vastaisuudessa tulisi kuitenkin tutkia vaikuttavatko parannusehdotukset kuluttajien käyttäytymiseen ja mittaamaan mahdollisten ympäristösäästöjen laajuus.

Vaatekaappitutkimuksen vaatteiden keskimääräinen elinikä oli 5,4 vuotta ja vaatteet olivat olleet nykyisen omistajan hallussa viimeiset neljä vuotta. Tärkeimmät syyt käytöstä poistamiseen olivat muutokset vaatteissa, kuten kuluminen ja nyppyyntyminen, sopimaton koko tai huono istuvuus, soveltumattomuus käyttäjän makuun, tilannekohtaiset syyt kuten tilanpuute, toiminnalliset puutteet sekä muutokset muodissa tai omassa tyylissä. Näiden syiden tärkeysjärjestys vaihteli eri kuluttajaryhmien välillä. Tätä tietoa voidaan käyttää sopivien suunnittelustrategioiden valinnoissa eri käyttäjäryhmille ympäristövaikutusten minimoiseksi.

Menetelmätriangulaatiolla osoittautui olevan monia etuja erityisesti kun tutkittiin aiheita, joissa voi olla eroja sen välillä mitä ihmiset ajattelevat, sanovat ja tekevät. Tämä tieteidenvälinen tutkimus edistää useita tieteenaloja kuten vaatteiden, kulutuksen, ympäristön ja muotoilun tutkimusta. Tulosten perusteella muodin vaikutus vaatteiden kulutusnopeuteen on pienempi kuin useimmat aiemmat tutkimukset antavat ymmärtää. Tämä on muistutus siitä, että on olennaista ottaa huomioon myös mitä kuluttajat todella tekevät ja heijastavatko vaatteet konkreettisesti näitä käytäntöjä. Tutkimus osoitti myös, että keskittymällä vähemmän tutkittuun kulutusvaiheiseen, kuten käytöstä poistoon, voidaan saada uutta tietoa muista kulutusvaiheista.

Menetelmätriangulointi joka perustui erilaisiin laadullisiin ja määrällisiin tutkimusmetodeihin osoittautui sopivaksi antamaan runsaasti tietoa, jota voidaan hyödyntää muotoilun tutkimuksen edistämisessä. Suunnittelustrategioita, jotka pyrkivät muuttamaan kuluttajien vaatteiden käyttöä ympäristömyötäisempään suuntaan on tutkittu aikaisemmin vain vähän. Kuluttaja- ja muotoilututkimuksen välillä ei ole ollut aiemmin juurikaan yhteistyötä, vaikka molemmat tutkimusalat keskittyvät usein samoihin aiheisiin. Tämä tutkimus on näin osaltaan edistänyt kokonaisvaltaisemman käyttäjäkeskeisen suunnittelun näkökulman kehitystä vaatteiden kuluttajatutkimukseen.

Vaikka väitöskirja keskittyykin kuluttajien ja suunnittelijoiden mahdollisuuksiin vähentää ympäristövaikutuksia, ei se tarkoita sitä että vain nämä kaksi ryhmää olisivat vastuussa parannuksien toteuttamisesta. Pyrittäessä kohti kestävämpää yhteiskuntaa arvoketjun eri tahoilla ja etenkin poliittisilla päättäjillä on merkittävä osuus. Ympäristömyötäisen kestävän kehityksen varmistamiseksi tulisi muitakin sääntelytoimenpiteitä ja taloudellisia instrumenttejä ottaa käyttöön vapaaehtoisten instrumenttien, kuten tiedonkulun parantamisen lisäksi. Parannuksia pitäisi tehdä sekä tuote- että järjestelmätasoilla. Tutkimus tuo myös esille sen, että on tärkeää muuttaa vaatesuunnittelun ja tuotannon nykyistä painopistettä myynnin ja määrien lisäämisen tavoittelusta suunnitteluun jolla pyritään valmistamaan hyviä tuotteita, joiden käyttö vähentää kokonaisvaltaisesti ympäristövaikutuksia.